"...ja siinähän sinä olet."

Katson Kajaanissa asustavan, 3-vuotiaan colliepojan kuvaa. ‘Tämä se on’, totean itselleni yhä uudelleen ja uudelleen "Tämä on minun." Yleensä, kun olen selannut Lemmikkipalstojen Apulaa (,jonka aikaisemminkin mainitsin ‘akuisen koiran ja pennun dilemmaa’ käsittelevässä blogauksessani), ja ottanut yhteyttä koiristaan syystä tai toisesta luopuviin omistajiin sen oikean koiran toivossa, yhteydenpitoa ei ole jatkunut kauaa. Joko koira tai aika eivät vain ole tuntuneet oikeilta.

"Tämä se on."

Mutta kun marraskuun lopulla huomasin rotukoirien myyntiosioon jätetyn, kuvattoman ilmoituksen pahan allergiatapauksen takia myynnissä olevasta colliepojasta, sitä seuraava yhteydenottoni ei enää ollutkaan yksi niistä lukuisista hedelmättömistä, joita olin aikaisemmin tehnyt. Tässä 3-vuotiaassa blue merlessä niin moni asia vain kolahti oikeaan kohtaan. Koiran rotu, luonne ja ikä tuntuivat juuri oikeilta. Ja kun näin koiran viimein webcamin välityksellä, olin myyty. Tämä koira minun on tavattava, totesin mielessäni, kun näin sen nuuhkivan uteliaana web-kameraa Kajaanissa. Omistaja on ollut hyvin rehellinen ja ulospäinsuuntautunut koiraa kuvaillessaan, ja olen saanut tietää kaiken niin koiran hyvistä kuin huonoistakin puolista. Olen kuullut sen ruokavaliosta, historiasta, vanhemmista ja sisaruksista, joita pääsin myös katselemaan koiran koiranet-profiilista. Olen myös nähnyt useita pieniä videoita siitä, mitä temppuja koira osaa, ja miten se käyttäytyy muutamissa erilaisissa tilanteissa.

Entäs nyt?

Alkuperäinen ideani oli ottaa koira vasta kesällä 2013 - mutta kuten eräs koiria pitkän aikaa harrastanut tuttavani sanoi minulle; kun Se Oikea Koira osuu kohdalle, sen vain tietää. Ja tämän colliepojan tapauksessa, minä tiedän. Tai, ainakin minulla on hyvin vahva aavistus - tietämisestä kun tuskin voimaan puhua, kun en ole kyseistä koiraa vielä koskaan fyysisesti tavannut. Mutta tähän tilanteeseen tulee muutos 4.1.2013, jolloin käyn hakemassa koiran Kajaanista ja lähdemme kokeilemaan yhteiseloa Tampereelle.

Koska collie on yksi toiveroduistani, olen perehtynyt rodun terveydentilaan melko hyvin ja osasin kiinnittää huomiota siihen, onko tämän koiran suvussa collielle ominaisia silmäsairauksia. Tarkastin emän ja isän aikaisemmat pentueet ja näytti siltä, että pentupaljouteen mahtui kaksi silmäsairasta tapausta. Minun colliepoikani pentue oli kuitenkin koiranetin perusteella terve, ja niin oli kyseessä oleva yksilökin. 

Eläinlääkäriin

Tätä asiaa mielessä pitäen olenkin ottanut vapaudekseni varata koiralle ajan eläinlääkärin tarkastukseen ensimmäisen kolmen viikon yhdessä olon jälkeiselle perjantaille. Olemme myös puhuneet koiran kastroimisesta, koska toimenpidettä ei ole koiran rauhallisen luonteen takia nähty tarpeelliseksi vielä suorittaa, joka on ihan ymmärrettävää. Koska koiraa ei minun toimestani kuitenkaan tulla käyttämään jalostukseen/pennutukseen tai näyttelytarkoituksiin (johtuen omista preferensseistäni sekä siitä, että koira on collieurokseksi pieni ja kokonaan pystykorvainen), ajattelin kuitenkin käyttää uuden perheenjäsenen tässä toimenpiteessä, jotta vahinkoja ei pääse tapahtumaan. Kastroimisella on myös positiivinen vaikutus koiran terveyteen. Monien samaa mieltä olevien lähteiden tavoin, myös Peteducation.com ja Elainlaakariin.fi kertovat, että uroskoiran kastroiminen minimoi agressiivisuutta sekä vaeltelun halua, ja lisää koiran keskittymiskykyä ja minimoi virtsatiesairauksien, kasvaimien sekä tyrien riskiä. Paikallisella, hyvämaineisella eläinlääkärillä collien kastroiminen maksaa 300 euroa, joka on mielestäni pieni hinta kaikista edellä mainituista eduista. Toki, koiran kastroiminen ei ole mikään taikatemppu, joka muuttaa koiran välittömästi Eemelistä Enkeliksi, mutta monien tutkimieni lähteiden mukaan toimenpiteellä on enemmän hyviä kuin huonoja vaikutuksia.

Tarvikkeet

Eläinlääkäriajan varaamisen lisäksi olen viettänyt paljon aikaa kiertelemällä paikallisia lemmikkikauppoja - lähinnä Mustia ja Mirriä, joka sijaitsee vain 500 metrin päässä asunnoltani. Olenkin ostanut colliepojalle paljon turkinhoitovälineitä furminator-aluskarvaharjasta kampoihin ja pitkälle karvalle tarkoitettuun harjaan. Myös ison koiran kynsisakset ovat tulleet minulle hiljattain tutuiksi. Koska haluan olla mahdollisimman hyvin varautunut, olen myös ostanut perunajauhoja mahdollisen kynsienleikkuuvahingon varalle. Olen hankkinut myös varoiksi collien turkille soveltuvaa shampoota ja trimmaussakset, jotta voin pitää pitkän, kauniin blue merle turkin siistissä kunnossa. Koiran tämän hetkinen omistaja on myös kertonut, millaisista leluista koira pitää, ja olenkin ostanut pojalle ison pallon ja kaksi vikuvaa leluluuta, joista toinen on tarkoitettu koiran aktivoimiseen. En malta odottaa, että pääsemme leikkimään pojan kanssa noutoleikkejä! 

Leluja!

Olen myös ottanut asiakseni ostaa koiralle oman pedin sekä viltin, vaikka ilmeisesti vanhasta kodista onkin tutun tuoksuinen viltti tulossa mukaan koiralle tutun kaulapannan ja hihnan mukana. Luonnollisesti olen myös muistanut ostaa koiralle ruokakupit, joihin tuleva ruoka minun täytyy vielä kipaista lemmikkikaupasta. Haluan varata ja käyttää ruoan ostoon hyvin aikaa, jotta saan varmasti hyvää ja uuden tulokkaan vatsalle hellää ruokaa. Minulta puuttuvat myös koiran nimilaatta, heijastinliivit, kurahaalarit sekä ensiaputarvikkeet, kaiken varalle.